Geysirit
Yksi maailman kiehtovimmista luonnonilmiöistä
Islanti on geologisesti katsoen maailman nuorin maa. Uskomattomia luonnonilmiöitä riittää: tulivuoria, jotka purkautuvat säännöllisesti, kuumia lähteitä, joiden lämpötila vaihtelee uintiin sopivasta kiehuvaan rikkimutaan, höyryäviä laavakenttiä ja kohtaavia tektonisia laattoja. Myös geysirejä löytyy, ja nimi geysir onkin peräisin islannin kielen sanasta, joka tarkoittaa ”ruiskuttaa”. Myös muualla maailmassa on geysirejä mm.Yellowstonen kansallispuistossa USA:ssa, Uudessa-Seelannissa ja Chilessä. Geysir, joka on antanut ilmiölle nimen, sijaitsee kuitenkin Haukadalurissa Reykjavíkin pohjoispuolella.
Alkuperäinen Geysir Islannissa on arvioiden mukaan ollut aktiivinen yli 10 000 vuotta. Se sylki säännöllisesti vesipylvään 100 metrin korkeuteen aina vuoteen 1916, jolloin se yhtäkkiä lopetti. Keksittiin, että geysirin saa purkautumaan saippuan avulla, mutta ympäristösyistä tämä käytäntö rajoitettiin yhteen kertaan vuodessa – Islannin kansallispäivään. Vuodesta 2000 lähtien Geysir on jälleen ollut aktiivinen ja purkautuu kerran päivässä, mutta nykyään sen vesipilari on vain 8–10 m korkea. Jos käyt geysiralueella osana Kultaista kierrosta, näet Strokkur-nimisen geysirin. Se sylkee vesipilarin 20–30 metrin korkeuteen vain muutaman minuutin välein ja on vaikuttava näky.
Näin geysir toimii
Geysir koostuu maanalaisesta onkalosta, johon nousee kuuman kallioperän ylikuumentamaa pohjavettä, jonka lämpötila on yli kiehumispisteen. Kuuma vesi kohtaa pinnalta vajoavan viileämmän veden, ja nämä vedet sekoittuvat ja täyttävät onkalosysteemin samalla kuumentuen vähitellen altapäin. Kun vesi saavuttaa kiehumispisteen, se ei ala heti kiehua. Se puristuu yläpuolisen vesipatsaan aiheuttamassa paineessa. Geysirin maanalaiset seinät ovat paineen kestäviä kiitos piisintterin, mineraalin, jota on kertynyt seinämiin useiden tuhansien vuosien aikana. Kun vesi lopulta alkaa kiehua, höyrykuplia alkaa nousta vesipatsaan läpi, kunnes kuplat yhdistyvät ja pakottavat yläpuolisen vesipatsaan ylöspäin. Ilmoille nousee vesipilari, joka koostuu kiehuvasta vedestä ja vesihöyrystä. Suurin osa geysirin alla sijaitsevasta onkalosta peräisin olevasta vedestä katoaa höyrynä ilmaan. Kun valtava vesipilari katkeaa, geysir on ”tyhjä”. Nyt uutta vettä alkaa virrata onkaloon, ja geysirin uumenissa alkaa uusi sykli.
Tosiasiaa geysireistä
Maailman aktiivisin geysir on Steamboat Yellowstonen kansallispuistossa USA:ssa. Se purskauttaa vesipilarin 90 m korkeuteen. Korkeimman dokumentoidun vesipilarin on sylkäissyt Waimangu Uudessa-Seelannissa vähän yli 100 vuotta sitten. Se ylsi 460 metriin.
Kerran tyhjään geysiriin on laskettu kamera. Tapahtumapaikka oli Old Faithful Yellowstonessa. Geysiristä saatiin ensimmäistä kertaa kuvia sisäpuolelta. Kerta on jäänyt toistaiseksi ainoaksi. Yrityksen toistaminen on nimittäin ankarasti kielletty – Yellowstonen geysireihin ei saa laskea eikä heittää mitään.
Ensimmäinen dokumentoitu geysir on Jökullhaups Islannissa.