Savonlinnan oopperajuhlat

Matka alkaa Helsingistä klo 09.00 (ilmoitamme lähtöpaikan myöhemmin).

Reittimme kulkee läpi Hillosensalmen ja Mäntyharjun kauniiden järvimaisemien. Mäntyharju tunnetaan yhtenä Suomen suosituimmista mökkikunnista. Tässä suhteellisen pienessä kunnassa (n. 6 000 ympärivuotista asukasta) on noin 5 000 kesämökkiä. Ei mikään ihme, sillä maisemat ovat hienot!

Mikkeli on viimeinen isompi kaupunki matkallamme kohti Savonlinnaa. Olemme nyt Järvi-Suomessa, joten myös tämä noin 53 000 asukkaan kaupunki on järvien ympäröimä.

Pidämme matkan varrella lounastauon. (sis. hintaan)

Savonlinnaan saapuessamme ajamme keskustaan ja majoitumme kävelymatkan päähän Olavinlinnasta. Ehdit myös hieman nauttimaan kesäisen kaupungin tunnelmasta ennen illallista lähellä hotellia.

Aamiaisen jälkeen tutustumme aamupäivällä Savonlinnaan.

Talvikuukausina Savonlinna on unelias ja nukkuu talviunta kesän alkuun saakka. Alueella on paljon kesämökkejä ja Saimaa on suosittua veneilyseutua. Oopperajuhlat herättävät kaupungin eloon ja Savonlinna täyttyy kansainvälisistä vieraista, oopperan ystävistä ja huippuluokan ooppera-ammattilaisista, laulajista ja diivoista.

Teemme kävelykierroksen tässä pienessä n. 30.000 asukkaan lupsakassa kaupungissa. Savonlinna on rakennettu osittain saarille, jotka erottavat Saimaan selät Haapaveden ja Pihlajaveden toisistaan. Pietari Brahe perusti kaupungin vuonna 1639. Vanha keskusta sijaitsi Linnankadulla. 1900-luvun alussa mukulakivin päällystettyä ja katulamppujen reunustamaa katua pidettiin niin hienona, että se sai lisänimen Pariisinkatu. Olavinlinnan juurella on helppo kuvitella vanha Savonlinna puutaloineen ja vanhoine puistokatuineen.

Kaupungin ylpeys on Olavinlinna. Linnan rakentaminen alkoi vuonna 1475. Tanskalaissyntyinen ritari Erik Axelsson Tott päätti, että tarvittiin vahva linnoitus suojelemaan strategisesti tärkeää Savon seutua. Linnan tarkoituksena oli estää Venäjän hyökkäykset idästä ja varmistaa, että Savon seutu pysyy Ruotsin kruunun hallinnassa. Olavinlinnasta on kerrottu tuhansia tarinoita ja siellä on käyty lukuisia taisteluita. Linna sijaitsee kauniilla paikalla: kallioisella saarella ympärillään Suomen suurin järvi Saimaa. Pieneen saareen pääsee kävelysiltaa pitkin.

Oopperalaulaja Aino Ackté järjesti vuonna 1912 ensimmäisen viidestä oopperajuhlasta. Nuo viisi juhlaa olivat nykyisten vuosittain järjestettävien Savonlinnan oopperajuhlien edeltäjä. Savonlinnan oopperajuhlat -nimellä juhlat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1967.

Torilla on erityisen kiva käydä! Istahda johonkin torikahviloista ja nauti juotavaa sekä lörtsy, savonlinnalainen suolainen tai makea täytetty umpinainen piirakka. Lörtsyn täytteenä voi olla esim. jauhelihaa, kalaa tai omenahilloa.

Kävelykierroksen jälkeen ohjelmassa on omaa aikaa. Voit myös valita miten tänään haluat nauttia lounaan tai illallisen (omakustanteinen). Kokoonnumme hotellissa ennen oopperaa ja kävellemme Olavinlinnaan -ensimmäinen oopperailta odottaa!

Olavinlinna on maailman pohjoisin yhä pystyssä oleva keskiaikainen linna. Linna seisoo saarella keskellä kaunista Järvi-Suomea. Oopperajuhlien aikaan kesäyöt ovat pitkiä ja valoisia. Linnan aivan erityinen tunnelma yhdistettynä erinomaiseen akustiikkaan ja katettuun katsomoon takaavat ainutlaatuisen oopperaelämyksen.

Illan ooppera on Giusppe Verdin Macbeth (ensi-ilta).

Miten tuhoisaksi voi suhde kehittyä? Millainen synkkä kemia tekee parista hirviön, jota kumpikaan ei yksinään olisi? Verdin myyttisessä klassikossa soi vaara. Kuningas Macbeth ja hänen vaimonsa hamuavat valtaa verta käsissään.

Majesteettinen Macbeth on oopperoiden oopperaa. Kylmät väreet kulkevat jo noitakuoron avauksessa. Ensiesityksessä 1847 säveltäjä huudettiin yleisön eteen 25 kertaa. Hän oli onnistunut tavoittamaan Shakespearen alkuperäisen draaman syvyyden ja tarinan kiehtovan pahaenteinen tunnelman. Nyt pääosaan astuu baritoni Ludovic Tézier, maailman ykkösbaritoni, joka teki yleisöön valtavan vaikutuksen Oopperajuhlien Toscassa 2022. Lady Macbeth on dramaattinen Saioa Hernández, jota itse Montserrat Caballé on kutsunut vuosisadan diivaksi.

Elinvoimainen Ralf Långbackan ohjaus on vuodelta 1993, eikä se ole päivääkään vanhentunut. Juuri tätä toteutusta on viety Savonlinnasta ympäri maailmaa vierailuilla. Verdi-tuntija Carlo Colombara sen sanoi: ”Paras Macbeth kautta aikojen”.

Oopperaesitys alkaa klo 19 ja päättyy noin klo 22.

Kävelemme takaisin hotellille ja voit matkalla vielä nauttia kesäravintoloiden tunnelmasta.

Risteily Saimaalla on rento tapa katsella Savonlinnan seutua vesiltä käsin. Aamupäivällä lähdemme noin 1,5 tunnin risteilylle M/S Ievalla tai M/S Elviiralla (riippuen kesän 2025 reittiohjelmasta). Saimaa on Suomen suurin järvi (pinta-ala 4 400 km2) ja samalla Euroopan neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi. Saimaalla on sokkeloista saaristoa, aavaa järvenselkää ja kapeita salmia. Loputtomat poukamat, luodot ja kivikkoiset pienet saaret ovat oivallisia kalastuspaikkoja. Järvestä saadaan erityisesti haukea, kuhaa ja ahventa.

Uhanalaista saimaannorppaa tavataan ainoastaan Saimaan järvialtaassa. Ehkä olemme onnekkaita ja näemme norpan nauttimassa auringosta jollakin paisteisella luodolla.

Risteilyn jälkeen juomme torikahvit ja maistelemme joitakin paikallisia herkkuja.

Sinulla jää aikaa katsella vielä kaupunkia tai rentoutua kahvilassa. Päivän ateriat voit nauttia omaan tahtiin (omakustanteinen).

Yksi paikallinen herkku on voissa paistetut muikut. Herkuttele muikuilla joko Savonlinnan torilla tai ravintolassa!

Tapaamme jälleen hotellissa alkuillasta ja kävelemme yhdessä Olavinlinnaan.

Illan ooppera on Puccinin Turnadot (ensi-ilta).

Tenori Amadi Lagha nimittäin tykittää Puccinin Turandotissa Calafin roolin niin, että harvoin moista kuulee ainakaan Suomen oopperalavoilla”, kirjoitti Helsingin Sanomat 2018, ja nyt tätä upeutta on luvassa uudelleen. Prinsessa Turandot on Ewa Płonka, konserttipianistista oopperanäyttämöille lähes yhdessä yössä noussut laulaja, jota kutsuvat nyt maailman suuret oopperatalot.

Jos elämässä aikoo kuunnella vain yhden ooppera-aarian, kannattaa valita paras: Nessun dorma (“Kukaan ei nuku”). Se on laulajalleen voimannäyte ja kuulijalle juovuttavaa hunajaa. Se on myös erinomainen syy nähdä Turandot, vaikka tässä rakkauden klassikossa syitä on paljon muitakin.

Turandot on ooppera täynnä draamaa, mutta se päättyy silti onnellisesti. Se muistuttaa, että rakkaus voi murtaa suojamuurit ja voittaa pelon. Ohjaaja Pet Halmenin henkilöohjaus on väkevää, ja Puccinin musiikki tavattoman suurta ja kaunista. 

Oopperajuhlien Turandotissa on lisäksi ainutlaatuinen kerroksensa. Teos jäi nimittäin säveltäjä Puccinin viimeiseksi, kun hän menehtyi sävellystyön lopulla 1924. Ohjaaja Halmen on tuonut kuolemansairaan Puccinin taitavasti osaksi tämän omaa oopperaa: Tajunnan jo hämärtyessä säveltäjämestari hourii ja sekoittaa oman elämänsä Turandotin tarinaan.

Turandotin ympärillä on käytä viime vuosina paljon keskustelua orientalismista ja kulttuurisesta omimisesta. Se on aikansa kuva, syntynyt menneeseen Eurooppaan. Aikakaudelle tyypillisesti Puccini aidosti ihaili eksoottista itää ja jäljitteli idän kauneutta. Tätä Turandotia voikin katsoa elämästään tiliä tekevän Puccinin silmin.

Oopperaesitys alkaa klo 19 ja päättyy noin klo 22. Kävelemme takaisin hotellille heinäkuisessa kesäillassa.

Aamiaisen jälkeen sanomme näkemiin Savonlinnalle ja suuntaamme kohti Venäjän rajaa ja lopuksi ajamme Helsinkiin. Meillä on edessä suhteellisen pitkä ajomatka, mutta reitti on kiinnostava ja sen varrella on monia paikkoja, jotka kuuluvat Suomen kauneimpiin.

Ensimmäinen kohokohta on Punkaharju on n. seitsemän kilometriä pitkä harju, jonka korkein kohta on 31 metriä Saimaan vedenpinnan yläpuolella. Punkaharju kuuluu Suomen kansallismaisemiin ja on luonnonsuojelualuetta. Korkeiden mäntyjen lomasta harjun molemmille puolille avautuvat järvimaisemat ovat hulppeat.

Pysähdymme matkan varrella ja pidämme lounastauon (omakustanteinen).

Lähestymme itärajaa saapuessamme Parikkalaan, jossa vierailemme erikoisessa ja jopa mystisessä patsaspuistossa. Suomen tunnetuin ITE-taiteen kokonaisuus on syntynyt yhden miehen, erakkona elelleen Veijo Rönkkösen yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tuloksena. Puistossa on noin 560 betonipatsasta sekä kaunis puutarha. Tämä puisto saa sinut takuulla hymyilemään!

Imatralla pysähdymme Imatrankoskella. Imatrankoski on ollut suosittu nähtävyys jo 1700-luvun lopulta lähtien. Imatrankoski kuuluu myös Suomen kansallismaisemiin.

Viimeinen pysähdyspaikka ennen Helsinkiä on Porvoo. Ihastuttava pikkukaupunki, jossa on viehättävä vanha keskusta, puutaloja ja makasiineja joen varrella.

Saavumme Helsinkiin noin klo 17.