Seikkailijan Grönlanti - yksin yhdessä

Lennämme Helsingistä ja meillä on koneenvaihto Kööpenhaminassa, jossa uudelleenkirjaamme ruumaan menevät matkatavaramme. Matka jatkuu Kangerlussuaqiin (Søndre Strømfjord), joka on yksi Grönlannin kansainvälisistä lentokentistä.

Kangerlussuaq ei varsinaisesti ole kaupunki; se sai kylän aseman vasta vuonna 2001 ja kuuluu Qeqqatan kuntaan. Kangerlussuaq tarkoittaa isoa vuonoa, ja kylä sijaitseekin suuren vuonon pohjukassa, laajalla tasangolla.

Lentokentän perustivat amerikkalaiset toisen maailmansodan aikana, kun vuosina 1941-42 rakennettiin suuri lentotukikohta nimeltä Bluie West Eight. Tukikohta sijoitettiin yli 170 kilometriä pitkän Søndre Strømfjordin päähän, ja se oli strategisesti tärkeä sekä toisen maailmansodan että kylmän sodan aikana. Parhaimmillaan lentotukikohdassa toimi yli 1 400 henkilöä. Teknologian kehittyessä tukikohta menetti sotilaallisen merkityksensä, ja vuonna 1992 amerikkalaiset poistuivat, luovuttaen tilat Grönlannille. 

Jo kauan ennen kuin eurooppalaiset tulivat Kangerlussuaqiin, seutu oli inuiittien suosima. Täällä oli hyvät metsästysolosuhteet, ja Saqqaq-kulttuurin aikaisia kesäasutuksia on löytynyt 4000 vuoden takaa.

Alueelle erityistä on mannermainen ilmasto ja alueen läheisyys sisämaajäätikköön. Kuiva ilmasto sekä leudot tuulet jäätiköltä saattavat kesäisin nostaa lämpötilan jopa 30 asteeseen (auringossa), ja talvella lämpötilat voivat laskea alle -40 asteeseen, mikä tekee Kangerlussuaqista Grönlannin kylmimmän asutun alueen. Kangerlussuaq tunnetaan kuitenkin parhaiten aurinkoisesta säästä, mikä tekee siitä suositun paikan kesällä. Eläimistö on monipuolinen: alueella esiintyy poroja, naaleja, myskihärkiä sekä lumijäniksiä, ja tunturi- ja muuttohaukat pesivät vuorilla.

Saavuttuamme Kangerlussuaqiin kirjaudumme hotelliin ja asetumme huoneisiimme ennen kuin lähdemme tervetuliaisillalliselle Roklubben-ravintolaan.

Aloitamme päivän kiertoajelulla Albatros Travelin matkanjohtajan johdolla. Kierroksen aikana opimme seudun kiehtovasta historiasta ja nykypäivästä, kuulemme myös mikä tekee juuri tästä alueesta erityisen, ja kuinka paikallinen väestö asettunut ja sopeutunut elämään tänne luonnon ja luonnonvoimien keskelle.

Nautimme yhteisen lounaan Muskox -ravintolassa ennen kuin suuntaamme mannerjäätikölle yhdessä matkanjohtajan ja Albatros Arctic Circlen paikallisoppaan kanssa.

Reitti Russellin jäätikölle seurailee pitkänomaista Sandflugtsdalin laaksoa, jonka pohjalla virtaa lähes yhtä pitkä sulavesijoki. Joesta pursuava vesi on sameaa, ajoittain lähes maidonvalkoista. Ensin ohitamme Kangerlussuaqin väliaikaisen golfkentän, sitten noin 400 metriä korkean kartion muotoisen Sukkertoppen-kukkulan. Matkamme jatkuu alati vaihtelevien maisemien halki: ohitamme kauniita järviä, vehreitä tunturinummia ja tiheitä pajukkoja, jotka vuorotellen antavat tilaa karuille hiekkadyyneille ja tuntureille, joilla ei ole kasvillisuutta laisinkaan.

Grönlantilaisen mittapuun mukaan maisema on leppoisa. Kasvillisuus on rikasta, eikä isojen, pyöreiden tunturien korkeus ylitä 700 metriä. Kuivasta ilmastosta huolimatta täällä on lukuisia järviä, sillä ikiroudan ansiosta vesi ei imeydy maaperään. Kuiva ilmasto ja korkea haihtumisprosentti  aiheuttavat yhdessä sen, että osa järvistä on aavikkojärvien tapaan muuttunut suolapitoisiksi.

Muutaman kilometrin jälkeen käännymme maastoon ja jatkamme Russellin jäätikölle, Grönlannin kauneimpiin kuuluvissa jäätikkömaisemissa. Jääseinämän taustalla levittäytyy mannerjäätikkö joka etenee sekä pohjoiseen että etelään.  

Pysähdymme jonkin matkan päähän jäätikön reunasta, joka ulottautuu kuin loputon lakeus. On ainutlaatuinen kokemus liikkua lähellä tätä lähes elävää organismia ja tuntea miten voimakkaasti kylmyys hohkaa mahtavasta jäämassasta. 

Jääalue on yli 40 kertaa Tanskan kokoinen, mannerjää on yli kolme kilometriä paksu ja se painuu merta kohti. Mannerjää näkyykin monin paikoin Grönlannin rannikolla. Jään sulaminen on jääaluella vieraillessamme täydessä vauhdissa, ja meidän on muistettava pitää riittävä etäisyys sekä sulavesijokiin että mahtaviin jääkolosseihin, jotka ajoittain sortuvat varoittamatta.

Tarjolla on monia hyviä valokuvausmahdollisuuksia, ja tietenkin mahdollisuus nauttia vaikuttavasta ympäristöstä ja hiljaisuudesta, jonka rikkoo vain kiiruhtavan sulamisveden kohina.

Retki jäätikölle kestää noin 4 tuntia ja ennen paluuta Kangerlussuaqiin sytytämme grillin ja nautimme grilliherkuista jäätiköllä.

Nyt on aika vaihtaa Kangerlussuaq Ilulissatiin, ja lennämme yhä kauemmas pohjoiseen viettääksemme seuraavat päivät yhdessä Grönlannin kauneimmista kylistä. Saavuttuamme Ilulissatiin, asetumme sen keskustassa sijaitsevaan Hotel Hvide Falkiin. Hotellista on kauniit näkymät Diskonlahdelle, ja yövymme täällä seuraavat kaksi yötä. Nautimme yhteisen lounaan hotellin vastikään remontoidussa ravintolassa, ja Albatros Travelin matkanjohtaja käy läpi seuraavien päivien ohjelman.

Lounaan jälkeen tutustumme kylään kävellen. Kävelykierroksen aikana matkanjohtaja kertoo meille grönlantilaisesta kulttuurista, taajaman historiasta ja modernista arjesta täällä 300 kilometriä napapiirin pohjoispuolella.

Ilulissat on matkailijoiden keskuudessa Grönlannin suosituin taajama, eikä syyttä. Tänne tullaan  kokemaan Isfjordin jäävuono, keskiyön aurinko, Diskonlahden tunnelma, ja ennen kaikkea grönlantilainen vieraanvaraisuus. Ilulissat perustettiin noin 250 vuotta sitten, ja kylä on jatkanut tasaista kasvuaan, ollen nykyään Grönlannin kolmanneksi suurin yli 4 500 asukkaallaan. Suurin osa taajaman asukkaista saa elantonsa kalastuksesta tai kalastusteollisuudesta. Ilulissat on vilkas ja viihtyisä asutuskeskus, jossa on hieno valikoima kulttuurikohteita, kuten Knud Rasmussenin synnyinkoti sekä taidemuseo, jossa on kokoelma tanskalaisen Emanuel A. Petersenin maalauksia.

Palattuamme kävelykierrokselta, lähdemme veneretkelle Unescon suojelemaan Isfjordin jäävuonoon, jossa pääsemme kokemaan huikeat jäämaisemat lähietäisyydeltä. Jää syntyy Kangian jäätiköllä, joka tuottaa 20 miljoonaa tonnia jäätä vuorokaudessa. Veneellä pääsemme lähelle jäätiköitä ja voimme todella tuntea niiden koon ja mahtavuuden –  tässä on hyvä tilaisuus ottaa upeita kuvia muistoksi matkasta!

Syömme yhdessä illallisen Hotel Hvide Falkissa.

Aamulla lähdemme veneretkelle pieneen Oqaatsutin kylään, jossa asuu vain kolmisenkymmentä asukasta. Kylä sijaitsee 18 km:n tai reilun puolen tunnin venematkan päässä, Ilulissatin pohjoispuolella.

Pienestä koostaan huolimatta Oqaatsut on suosittu vierailukohde vene-, vaellus- ja koiravaljakkoretkillä, ja se onkin todella viihtyisä kylä, jossa on majoitustoimintaa, kajakkikeskus ja hyvä ravintola nimeltä H8. Oqaatsutissa on hienot vaellusmahdollisuudet ja täällä voi vielä kokea aitoutta, hiljaisuutta ja avaruutta, kätevästi pienellä alueella kauniin luonnon ympäröimänä. Useimmat Ilulissat Isfjordin jäävuorista ajautuvat kohti pohjoista rannikkoa pitkin ja edelleen Diskonlahteen, joten venematka Oqaatsutiin ja takaisin on jo itsessään mieleenpainuva kokemus.

Teemme ensin lyhyen opastetun kierroksen kylässä, jonka jälkeen syömme lounaan H8-ravintolassa. H8 sijaitsee pienessä, vuonna 1894 Kuninkaallisen Grönlannin kauppasosastun varastoksi rakennetussa tilassa, ja rakennus on sittemmin kunnostettu ja nykyään suojeltu. Ravintolasta on upeat näkymät lahdelle, ja maisemia ihaillessamme nautimme herkullisen lounaan. Ruoka on valmistettu perinteitä kunnioittaen, mutta kuitenkin moderniin tyyliin. 

Oqaatsutissa pääset kokemaan Grönlannin hiljaisemmasta ja rauhallisemmasta vinkkelistä kuin vilkkaammissa keskuksissa, joissa tiet, väkijoukot ja nykyaikainen elämä ovat vallanneet arjen, niin hyvässä kuin pahassakin.

Palaamme Ilulissatiin, jossa iltapäivä on omaa aikaa ennen kuin kokoonnumme jäähyväisillalliselle Hotel Hvide Falkissa.

Aamulla teemme patikkaretken Sermermiutsletteniin, joka sijaitsee noin kaksi kilometriä Ilulissatista etelään. Sermermiut tarkoittaa "kansaa mannerjäätiköllä", ja alueella on ollut asutusta vuodesta 1400 eaa. aina vuoteen 1737 asti. Asutukseen viittaavat joukko ruohoa kasvavia, neliskulmaisia "kraattereita", jotka ovat asumusten perustuksia. Kuulemme tarinoita grönlantilaisten elämästä ja tavoista ennen eurooppalaisten saapumista, tutustumme raunioihin ja ihailemme maisemaa. Laaksosta kiipeämme ylös kalliolle josta katselemme henkeäsalpaavaa näkymää Isfjordin mahtaville jäätiköille. Tuntuu vaikuttavalta todistaa valtavaa jäämassaa tietäen että se on useimpien Diskonlahden jäävuorten syntypaikka. Alas Isfjord-vuonolle kuljetaan pitkin pitkospuita, joiden tarkoituksena on suojella herkkää arktista luontoa.
  
Palattuamme kävelyretkeltä syömme yhteisen lounaan nauttien vielä kauniista Diskonlahdesta. Iltapäivällä lennämme Kangerlussuaqiin, ja edelleen Kööpenhaminaan.

Sanomme hyvästit upealle Grönlannille  – ainakin tältä erää!

Saavumme Kööpenhaminaan aamulla ja kirjaamme ruumaan menevät matkatavaramme, ennen kuin nousemme jatkolennolle Helsinkiin.