Armenia
Tietoa Jerevanista
Jerevanissa on ollut asutusta pronssikaudelta asti ja se on kasvanut moderniksi ja kulturelliksi suurkaupungiksi, jonka kaduilla näkee paljon kahviloita, teattereita, gallerioita ja konserttitiloja. Leninin aukioksi aiemmin kutsutun Tasavallan aukion ympärillä on useita muistomerkkejä, kuten 23 metrin korkeuteen kohoava Äiti Armenia. Aukion lähettyviltä löytää myös armenialaisten kansanmurhan muistomerkin ja museon, joka sijaitsee betonibunkkerissa maan alla. Paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita ja muita tuotteita voi ostaa vaikuttavasta, katedraalimaisessa rakennuksessa sijaitsevasta kauppahallista.
Luonto
Rauhallinen ja henkeäsalpaavan kaunis Armenia sijaitsee Kaukasuksen eteläisellä alueella. Vuorilla vallitseva hiljaisuus on huikaiseva ja sen rikkoo vain lintujen laulu. Vaikka maan pinta-ala on vain noin kolmanneksen Lapin koosta, vuoret ja joet asettavat haasteita paikasta toiseen liikkumiselle. Vuorilla ja laaksoissa on runsaasti kivikirkkoja ja luostareita, joista moni on valittu Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Koillis- ja Kaakkois-Armenian maisemaa hallitsevat metsät, joita sotavuosina 1988–1994 ahkerasti hakattiin polttopuiden saamiseksi. Käynnissä olevan projektin tavoitteena on kerätä varoja metsien uudelleenistuttamista ja hoitamista varten. Armenian rajan tuntumassa, Turkin maaperällä, sijaitsee Raamatun kertomuksista tunnettu Araratin vuori, jonne Nooan arkin sanotaan Vanhan Testamentin mukaan rantautuneen vedenpaisumuksen jälkeen.
Historia
Armenian kuningaskunta perustettiin jo noin 6000 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja se on maailman ensimmäinen kristillinen valtio, sillä kristinuskosta tuli valtionuskonto vuonna 301. Armenia hajotettiin 1500-luvulla ja jaettiin persialaisille ja ottomaaneille, jotka järjestelmällisesti syrjivät, vainosivat ja murhasivat kristittyjä armenialaisia. Sorto jatkui 1900-luvulle asti. Arvioiden mukaan jopa miljoona armenialaista surmattiin vuosien 1915 ja 1917 välillä ja monet joutuivat pakenemaan maasta. Armenia, Georgia ja Azerbaidžan liitettiin osaksi Neuvostoliittoa vuonna 1922 ja vuonna 1936 Armeniasta tuli sosialistinen neuvostotasavalta.
Vuoristo-Karabahin alue aiheutti Armenian ja Azerbaidžanin välillä pitkään kitkaa. Neuvostoliiton uudistukset 1980-luvulla johtivat siihen, että maiden väliset jännitteet roihahtivat konfliktiksi. Armeniasta tuli kansanäänestyksen jälkeen itsenäinen valtio vuonna 1991, johon Azerbaidžan reagoi asettamalla Vuoristo-Karabahin alueen taloudelliseen ja sotilaalliseen saartoon. Tämä johti aseelliseen selkkaukseen, jonka aikana noin kaksi miljoonaa ihmistä sai surmansa ja miljoonat joutuivat jättämään kotinsa. Sota päättyi vuonna 1996 mutta ilmapiiri oli poliittisesti epävakaa vielä muutaman vuoden. Jännitteet kulminoituvat vuonna 1999, kun aseistautunut ryhmä tunkeutui parlamenttiin ja murhasi sekä pääministerin että muita parlamentin jäseniä. Maassa on viime vuosina ollut poliittisesti rauhallista ja istuva presidentti on ollut valtionpäämies kuusi vuotta.