Kambodžan luontoa hallitsee kaksi suurta vesistöä: mahtava Mekong-joki ja sen suistoalue sekä Tonlé Sab -järvi, joka tunnetaan myös nimellä the Great Lake. Noin 100 kilometriä pitkä kanava yhdistää vesistöt toisiinsa. Sadekauden aikana vedenkorkeus joessa nousee niin paljon, että myös kanavan vedenkorkeus nousee ja kanavan vesi virtaa takaisin järveen. Tonlé Sab -järven pinta-ala laajenee joka vuosi yli kaksinkertaiseksi.
Vuoristoalueita on kolme: Kravanh- ja Damreivuoret maan lounaisosissa, Dangrekvuoret pohjoisessa – Thaimaan rajan tuntumassa – sekä koillis- ja itäosien vuoristoalue Vietnamin ja Laosin rajalla. Suurin osa väestöstä on maanviljelijöitä, ja viljeltäviin kasveihin kuuluu esimerkiksi riisi, maissi, pippuri ja tupakka.
Kambodžan kuningaskunta oli osa khmerien valtakuntaa 800–1400-luvuilla. Kambodža itsenäistyi vuonna 1955 oltuaan 100 vuotta Ranskan vallan alla. Historiallisesti maa on tunnettu synkästä, punakhmerien (khmers rouges) vallankumouksen ajasta 1970-luvulla. Pol Potin johtamat joukot pyyhkivät lähes kaiken khmerien kulttuuriin liittyvän pois tieltään yrittäessään luoda uutta maolaista agraariyhteiskuntaa. Rakennukset, patsaat, kirjat ja musiikki-instrumentit hävitettiin ja väestöä tapettiin. Valtava Angkor Wat -temppeli kuitenkin säästettiin, vaikka kommunistinen sotilasvoima halusi pyyhkiä uskonnon yhteiskunnasta ja korvata sen uskolla puolueeseen. Strategia ei kuitenkaan onnistunut, sillä nykyään lähes kaikki kambodžalaiset ovat buddhalaisia, joiden uskoon sekoittuu hindulaisia ja animistisia piirteitä. Animismin käsityksen mukaan kaikissa esineissä, eläimissä ja kasveissa asuu henkiolentoja.
Angkor Wat -temppeli on yksi Kambodžan tärkeimmistä nähtävyyksistä. Valtavassa rauniokompleksissa oli khmerien valtakunnan pääkaupunki. Se on erinomainen esimerkki khmerien hyvin erikoisesta arkkitehtuurista. Rappeutuneet muurit on koristeltu kivikaiverruksin, jotka kertovat tarinaa khmerien mahtavan valtakunnan arjesta ja tärkeistä tapahtumista. Angkor Watia ympäröi tiheä viidakko, ja osa temppelistä on edelleen köynnöskasvien peitossa, aivan kuten se oli jo 1800-luvulla, kun temppeli alun perin löydettiin. Kambodžan synkkää historiaa pääsee lähelle vierailemalla Killing Fieldseillä, ”kuoleman kentillä”, joilla punakhmerit tappoivat yli miljoona kambodžalaista 1970-luvun vallankumouksen aikana. Kambodžan pääkaupunki Phnom Penhissä voi ihastella Ranskan vallan aikaista arkkitehtuuria sekä punakhmerien tuholta säästynyttä monumenttia, hopeista pagodia. Pagodin lattia on päällystetty hopealaatoin. Koristeena on hopeisia ja kultaisia kristallein ja timantein koristeltuja buddha-hahmoja. Jos kaipaa vaihtelua kaupunkielämään, voi lähteä patikoimaan Phnom Bokorin kansallispuistoon. Puisto sijaitsee viileällä metsäisellä alueella, jolla voi nähdä kauniita vesiputouksia ja seurata villien tiikereiden ja norsujen elämää. Kansallispuistossa on myös aavemainen, hylätty ranskalainen vuoristohotelli. Kambodžassa on syytä liikkua äärimmäisen varovaisesti, sillä maastossa on edelleen räjähtämättömiä maamiinoja. On tärkeää pysytellä merkityillä poluilla, myös Angkor Wat -temppelin alueella.
Ranskan Indokiinaan kuuluneessa Kambodžan kuningaskunnassa historialliset ja uskonnolliset rakennukset kohtaavat upean luonnon. Kaupungeissa puistoteitä reunustavat suurvallan aikana rakennetut talot, joissa on vielä havaittavissa maata runnelleen sodan jälkiä. Siirtomaakauden rakennusten välissä on vanhoja temppeleitä, pagodeja ja asuintaloja – kiehtova sekoitus nostalgiaa, historiaa ja kulttuuria.