Thaimaa ja Laos – maa vuorten takana

Lähdemme Helsingistä kohti Kaakkois-Aasiaa.

Saavuttuamme Bangkokiin ajamme hotellille. Siellä lepäämme tovin pitkän lentomatkan jälkeen. Kenties uima-allas houkuttelee rentoutumaan. Myöhemmin lähdemme kävelylle lähellä sijaitsevalle Golden Mount -temppelille. Temppeli, joka tunnetaan myös nimellä Wat Saket, tunnetaan kultaisesta chedistä eli stupasta, joka seisoo korkealla ihmisen luomalla ”vuorella”. Nimi ”Golden Mount” viittaa siis vuoreen ja stupan kultaisena hehkuvaan väriin.

Ylhäältä temppeliltä on upeat näkymät yli Bangkokin. Perille päästäkseen on noustava n. 300 porrasta. Matkalla ylös ohitamme kauniin puutarhan ja kellotornin. Huikeat näkymät ylhäältä ovat ehdottomasti ponnistelujen arvoiset! Wat Saket ei ole ainoastaan suosittu nähtävyys, vaan tärkeä kohde myös paikallisille. Vilkasta on erityisesti Loy Krathong -festivaalin aikaan, jolloin monet thaimaalaiset käyvät temppelissä osallistuakseen erilaisiin seremonioihin ja kulttuuritapahtumiin. Festivaalin aikana vuori ja stupa on valaistu kauniisti, ja väki kulkee ylös vuorelle kulkueena, mitä pidetään eräänlaisena pyhiinvaelluksena.

Palaamme hotellille, jossa syömme myöhemmin yhteisen tervetuloillallisen.

Yöpyminen Bangkokissa.

Hotelliaamiaisen jälkeen lähdemme katsomaan Bangkokin tärkeimpiä nähtävyyksiä.

Hotellilta ajamme tuk-tukeilla katsomaan Pak Klong Taladia, Bangkokin tärkeintä kukkatoria. Tori on auki vuorokauden ympäri ja siellä on kiehtovaa toimintaa ja kukkia kaikissa kuviteltavissa olevissa väreissä. Kukkia myydään sekä tukkukauppiaille että yksityisille. Paljon kukkia ostavat katukauppiaat, jotka tekevät kukista seppeleitä ja myyvät niitä onnea tuottavina sekä uhrilahjoiksi. Tori oli aiemmin kelluva kalatori, mutta muutettiin kukkatoriksi yli 60 vuotta sitten.

Katselemme toria ja liikumme läpi vilkkaiden käytävien, joilla näemme todella monenlaisia kukkia klassisista ruusuista ja orkideoista eksoottisiin kasveihin ja kukka-asetelmiin. Saamme käsityksen paikallisesta elämästä ja perinteistä, jotka Thaimaassa liittyvät kukkiin.

Seuraavaksi kävelemme lyhyen matkan Wat Phon temppelille. Wat Phon temppelissä näemme isokokoisen makaavan Buddhan, joka kuvaa Buddhan matkaa nirvanaan. Patsaalla on jättimäiset mittasuhteet: se on 46 m pitkä ja 15 m korkea. Patsas on valmistettu kipsistä ja tiilistä ja päällystetty lehtikullalla ja helmiäisellä. Temppelin, joka on Bangkokin vanhin, perustivat 1500-luvulla tuon aikaiset hallitsijat aivan kuninkaallisen palatsin viereen. Wat Pho on Bangkokin suurin temppeli, joka on varsin hyvässä kunnossa, sillä se saa julkisia lahjoituksia. Kaikki rakennukset ovat runsaasti koristeltuja ja uhkuvat täydellistä harmoniaa ja kauneutta.

Temppelissä on aina paljon matkailijoita sekä buddhalaisia munkkeja ja opiskelijoita, jotka käyttävät temppeliä uskonnollisiin seremonioihinsa. Temppelialueella toimii myös kuuluisa Wat Pho -koulu, jossa voi opiskella perinteistä thaimaalaista hierontaa. Koulun hallussa on lisäksi Thaimaan suurin kokoelma luonnonlääketieteen reseptejä. Käyntimme Wat Phon temppelissä on hyvä johdatus buddhalaisuuteen ja sen merkitykseen thaimaalaiselle kulttuurille ja elämäntavalle. Huomaamme myös, miten monille thaimaalaisille temppelikäynti on välttämätön osa arkirutiineja.

Syömme lounaan paikallisessa ravintolassa joen äärellä. Sitten on vuorossa kiinnostava veneretki joella ja sen länsipuolisilla kanavilla, khlongeilla.

Reittimme kulkee läpi laajan kanavaverkoston, joka voi ensi silmäyksellä vaikuttaa varsinaiselta labyrintilta. Joillakin kulmilla vallitsee miellyttävä rauha, ja voimme nähdä sisälle taloihin, joissa paikalliset hoitavat kiireettömästi arkisia askareitaan. Isommissa kanavissa voi olla melkoinen sutina, kun matkailijat, kuljetusalukset ja longtail-veneet suhaavat kukin omaan määränpäähänsä.

Matkan varrella ohitamme myös Wat Arunin, Aamunkoiton temppelin, jonka loiston näkee parhaiten joelta käsin. Posliinilla päällystetty temppeli on varsin vaikuttava, ja voimme nauttia näystä jo kaukaa, sillä temppeli kohoaa 79 metrin korkeuteen.

Iltapäivän päätteeksi palaamme hotellille.

Yöpyminen Bangkokissa.

Tänään alkaa junamatkamme kohti Laosia. Aamiaisen jälkeen ajamme yhdelle Bangkokin monista juna-asemista. Nousemme junaan, joka vie meidät Nakhon Ratchasimaan, joka sijaitsee Bangkokin koillispuolella. Matkustamme toisessa luokassa, mikä tarkoittaa istumapaikkoja ilmastoidussa vaunussa. Syömme matkan varrella mukaan ottamamme eväät. Junamatka kestää n. 4 tuntia. Saavumme perille iltapäivällä.

Nakhon Ratchasima, joka tunnetaan myös nimellä Korat, on Isanin alueen suurin kaupunki ja toimii samannimisen provinssin pääkaupunkina. Kaupungin historia ulottuu useiden vuosisatojen päähän. Myöhään iltapäivällä meidät noudetaan hotellilta, ja lähdemme ajelulle ympäri kaupunkia polkupyöräriksan kyydissä. Voimme rentoutua, nauttia ja katsella paikalliselämää. Kaupungissa on useita muistomerkkejä, jotka kunnioittavat paikallisia sankareita ja historiallisia henkilöitä. Ohitamme yhden niistä: kyse on Ya Mon monumentista, joka muistuttaa hänen urheudestaan aluetta suojellessaan.

Yöpyminen Nakhon Ratchasimassa.

Koratia ympäröivällä alueella on ollut useita sivilisaatioita, kuten esim. khmerien valtakunta. Tämän voi todeta useissa alueen historiallisissa kohteissa. Aamiaisen jälkeen nousemme junan sijasta bussiin ja ajamme Phimai Historical Parkiin, joka on vaikuttavin ja tärkein khmerien historiaan liittyvistä paikoista Thaimaassa. Puistossa on useita hienoja khmerien temppeleitä ja rakennelmia, kuten Phimain pyhäkkö. Se muistuttaa Kambodžassa sijaitsevaa Angkor Watia.

Seuraavaksi syömme lounaan paikallisessa ravintolassa, minkä jälkeen matka jatkuu Khon Kaenin provinssiin.

Khon Kaen on yksi alueen suurimmista provinsseista. Sen kulttuuriin ovat tuoneet vaikutteita perinteet sekä khmereiltä että Laosista. Paikalliset juhlat, perinteinen musiikki ja tanssi ovat tärkeässä roolissa jokapäiväisessä elämässä.

Perillä Khon Kaenissa käymme yhdessä kaupungin tärkeimmistä uskonnollisista paikoista, Phra That Khon Kaenin temppelissä (tunnetaan myös nimellä Wat Nong Wang). Temppeli sijaitsee kaupungin ytimessä ja tunnetaan parhaiten loistokkaasta stupasta, jonka sisällä on pyhäinjäännöksiä. Temppelin sisäpuoli on yhtä vaikuttava värikkäine maalauksineen, jotka kuvaavat Buddhan elämää ja muita buddhalaisen mytologian tapahtumia. Näemme myös Buddha-patsaita eri asennoissa. Niistä jokaisella on oma merkityksensä ja opetuksensa buddhalaisille. Temppeliä ympäröivä alue on rauhallinen hyvin hoidettuine puutarhoineen ja pienempine pyhättöineen. Niissä vierailijat voivat meditoida tai rukoilla.

Rauhallisen temppelivierailun jälkeen ajamme hotellille. Loppupäivä on omaa aikaa Khon Kaenissa.

Yöpyminen Khon Kaenissa.

Päivän alkajaisiksi ajamme Ban Chonnabotin kylään, joka tunnetaan laadukkaasta silkistä. Tällä seudulla tuotetaan nimittäin iso osa Thaimaan silkistä. Katselemme kylää ja tutustumme silkin kutomiseen. Kauniita silkkituotteita voi myös ostaa suoraan käsityöläisiltä.

Tutustuttuamme Thaimaan silkkikulttuurin hienouksiin nautimme lounaan paikallisessa ravintolassa. Sitten ajamme takaisin Khon Kaeniin ja sen rautatieasemalle. Siellä nousemme Laosin-junaan. Matkustamme jälleen toisessa luokassa, jossa meillä on istumapaikat ilmastoidussa vaunussa.

Junamatka Thaimaan rajakaupunkiin Nong Khaihin kestää noin 2 tuntia. Reitti kulkee pääasiassa maanviljelyalueiden läpi, joten tiedossa on riisipeltoja ja pienehköjä maalaiskyliä. Kauempana pohjoisessa voimme nähdä etäällä vuoria. Lähestyessämme Nong Khaita ylitämme mahtavan Mekongjoen, joka toimii luonnollisena rajana Thaimaan ja Laosin välillä. Kenties näemme junasta Ystävyydensillan, joka yhdistää nuo kaksi maata.

Perillä Nong Khain rajakaupungissa vaihdamme junan bussikuljetukseen. Bussilla taitamme viimeisen lyhyen etapin Laosin pääkaupunkiin Vientianeen. Ajamme hotellille, ja meillä on hieman aikaa virkistäytyä ennen kuin lähdemme illalla katselemaan kaupunkia. Vientiane on edelleen pääkaupungiksi pieni, sillä sen asukasluku on noin 750 000. Kun Laos alkoi avautua maailmalle 1990-luvun alussa, moottoriajoneuvot olivat harvinainen näky sen kaduilla. Sitä vastoin polkupyöräilijöitä ja kävelijöitä oli paljon. Tämä on vuosien varrella muuttunut, mutta yhä nykyäänkin kaupungin keskustassa vallitsee kylämäinen tunnelma – siellä voi kuulla jopa kanojen kotkottavan takapihoilla.

Syömme yhdessä illallisen paikallisessa ravintolassa ja teemme sen jälkeen rennon kävelykierroksen kaupungin yötorilla, jolla voimme aistia sen tunnelmaa ja tehdä mahdollisesti ostoksia.

Yöpyminen Vientianessa.

Lähdemme tutustumaan hurmaavaan pääkaupunkiin värikkäiden tuk-tukien kyydissä. Ensimmäinen pysähdyspaikka kierroksellamme on kaunis Wat Sisaket ja sen tuhannet pienet Buddha-patsaat. Näemme myös Laosin pyhimmän paikan, That Luangin stupan, joka on maan kansallinen symboli. Valtava stupa on päällystetty lehtikullalla ja sitä ympäröi 30 pienempää stupaa.

Jatkamme kierrosta Patouxaihin, joka tunnetaan myös Voiton porttina. Kyse on vaikuttavasta monumentista, joka sijaitsee kaupungin sydämessä. Usein sitä tituleerataan Vientianen versioksi Pariisin Riemukaaresta. Monumentti symboloi Laosin taistelua itsenäisyydestä ja vapautumista Ranskan vallan alta.

Syömme hyvän lounaan laosilaisessa ravintolassa. Iltapäivällä halukkaat voivat vierailla COPE-keskuksessa. COPE perustettiin 1996 ja se on auttanut tuhansia laosilaisia, jotka ovat joutuneet pommien ja maamiinojen uhreiksi. Vietnamin sodan aikana amerikkalaiset pommittivat laajoja alueita Laosista, mikä tunnetaan nykyään Yhdysvaltojen salaisena operaationa Laosin kuningashuoneen tukemiseksi Laosin sisällissodassa. Se jätti jälkeensä valtavan määrän räjähtämättömiä pommeja ja miinoja, joiden raivaamiseen on mennyt vuosikymmeniä. Kuulemme COPE:n työstä, kuten proteesien ja ortopedisten toimenpiteiden tarjoamisesta vammautuneille, jotta he saavat liikuntakykynsä takaisin.

Mikäli vierailu COPE-keskuksessa ei vaikuta kiinnostavalta, lounaspaikasta on kuljetus takaisin hotellille.

Loppuiltapäivä on omaa aikaa esim. kaupungin katseluun.

Yöpyminen Vientianessa.

Jätämme hyvästit Laosin viihtyisälle pääkaupungille ja jatkamme matkaa pitkin Laosin ja Kiinan välistä rautatietä, joka vihittiin käyttöön joulukuussa 2021.

Laos-China Railway, joka tunnetaan myös nimellä Boten-Vientiane Railway, ulottuu Laosin Vientianesta Kiinan Yunnanin maakunnassa sijaitsevaan Kunmingiin. Radan rakentamisen tavoitteena oli vahvistaa näiden kahden maan kauppa- ja investointiyhteyksiä. Rahoitus tuli pääasiassa Kiinasta. Ratayhteys on ajateltu osaksi laajempaa reittiverkostoa, joka yhdistäisi Singaporen Beijingiin. Näin syntyisi suora kauppareitti Kiinan ja Kaakkois-Aasian välille.

Junat on suunniteltu kulkemaan jopa 160 km/h. Junaradan suunnittelun takana on vaikuttavaa suunnittelutyötä, ja erilaiset sillat ja tunnelit mahdollistavat junaradan kulkemisen Laosin mäkisessä maastossa. Päivän määränpää on Luang Prabang. Junamatka kestää vain kaksi tuntia – matka, jonka taittaminen kesti muutama vuosi sitten lähes päivän.

Saavumme tunnelmalliseen Luang Prabangiin puolenpäivän tienoolla. Luang Prabang on Laosin toiseksi suurin kaupunki ja yksi Unescon maailmanperintökohteista. Kaupungissa aistii heti ranskalaisen ja vietnamilaisen tunnelman ajalta, jolloin Laos oli osa Ranskan Indokiinaa. Kulunut ranskalainen siirtomaa-arkkitehtuuri ja monet kahvilat ja ravintolat, jotka ovat saaneet vaikutteita Vietnamista ja Ranskasta, kertovat yli 50 vuodesta Ranskan siirtomaana. Kaupunki oli lähes eristyksissä ympäröivästä maailmasta, kunnes maantie Vientianeen valmistui noin 30 vuotta sitten. Ainoat liikenneyhteydet sitä ennen olivat lentäminen ja usean päivän venematka. Teiden ja uuden junayhteyden rakentaminen ovat laittaneet vauhtia matkailun kehitykseen. Siitä huolimatta kaupunki on yhä ihastuttava, kuten tulemme seuraavien kolmen päivän aikana huomaamaan.

Majoituttuamme keskustahotelliin lähdemme rennolle kävelykierrokselle katsomaan kaupunkia.

Luang Prabang sijaitsee Mekongjoen rannalla vuorten ympäröimässä laaksossa. Kaupunki on otettu Unescon suojelukseen sen monien buddhalaisten temppeleiden ja kauniin arkkitehtuurin vuoksi. Kaupunkia rakastetaan myös sen rennon tunnelman ja monien kansojen ja kulttuurien sekoituksen vuoksi.

Katselemme lähemmin Luang Prabangin tärkeimpiä nähtävyyksiä, joihin kuuluvat mm. Wat Sensoukarahmin ylelliset temppelit rubiininpunaisine ja kultaisine julkisivuineen sekä Wat Xieng Thong, jonka jokaista seinää, pylvästä ja ovea kaunistavat kultaiset koristeet. Käymme myös kuninkaallisessa palatsissa, joka on rakennettu Ranskan siirtomaakaudella vuonna 1904 kuningas Sisavang Vongille ja hänen perheelleen. Arkkitehtuuri on sekoitus perinteistä laosilaista ja ranskalaista beaux-arts-tyyliä. Palatsin koristelussa on käytetty mosaiikkeja, marmoria ja patsaita. Vuonna 1975 valta siirtyi kuninkaalta kommunistihallinnolle ja palatsi muutettiin kansallismuseoksi.

Kaupunki on rakennettu pienen kukkulan, Mount Phousin, ympärille. Reippaimmat voivat kiivetä kukkulalle. Jos jaksaa kiivetä 328 porrasta, palkkioksi saa huikeat näkymät laaksoon, Mekongjoelle ja kaupunkiin.

Ilta on omaa aikaa. Kaupungissa on lukemattomia paikallistyylisiä ravintoloita, joissa tarjoillaan hyvää ruokaa.

Yöpyminen Luang Prabangissa.

Aloitamme päivän rauhallisella ja rennolla pyöräretkellä Ban Chanin kylään. Kylään päästäksemme ylitämme mahtavan Mekongjoen.

Ban Chan tunnetaan keraamikoistaan ja savenvalajistaan. Jokaisessa kadunkulmassa on pieni perheen pyörittämä paja, jossa kokeneet käsityöläiset valmistavat kaikkea tiilistä ja laatoista ruukkuihin ja kulhoihin. Uunit lämmitetään perinteisin keinoin, ja toivotun lämpötilan saavuttamiseen menee vähintään neljä päivää. Kun uuni on riittävän kuuma, saviesineet poltetaan. Polton jälkeen esineet jätetään maahan useiksi päiviksi asettumaan. Kenties saamme tilaisuuden kokeilla itsekin saven muotoilua ja dreijaamista!

Pikku kylän keramiikkapajoilta suuntaamme lähellä sijaitsevalle Chompet-temppelille. Paikalla on muinaisia raunioita, jotka sijaitsevat vuorenrinteessä. Sieltä avautuu upeat näkymät laaksoon. Pyöräilemme sitten takaisin hotellille Luang Prabangiin ja luovutamme pyörät pois.

Seuraavaksi ajamme bussilla Kuang Sin putouksille, jotka sijaitsevat luonnonkauniissa ympäristössä tiheässä trooppisessa viidakossa melko lähellä kaupunkia. Reitti kulkee läpi maalauksellisten maisemien, joita leimaavat riisipellot ja pienet kylät. Lähestyessämme paikkaa voimme kuulla etäällä pauhaavan veden äänen. Polkuja ja puusiltoja pitkin kävelemme viimeisen etapin itse vesiputoukselle.

Vesiputouksessa on monta tasoa. Vesi valuu kalkkikivimuodostelmia pitkin ja juoksee useiden altaiden kautta. Vedessä on turkoosinsininen sävy, joka johtuu kalkkikiven korkeasta mineraalipitoisuudesta. Veden väri yhdistettynä rehevän vihreään ympäristöön tekee paikasta uskomattoman kauniin.

Muista ottaa mukaan uimavarusteet, sillä viileä, kirkas vesi houkuttelee pulahtamaan. Syömme lounaan vesiputouksella ja vietämme paikan päällä pari tuntia. Putouksen ympäristössä voi tehdä myös kävelykierroksen pieniä polkuja pitkin. Mukavuudet ovat hyvin niukat, mutta paikalta löytyy wc, pukuhuone sekä muutamia kojuja, jotka myyvät pientä syötävää ja juotavaa.

Palaamme Luang Prabangiin iltapäivän aikana.

Yöpyminen Luang Prabangissa.

Suurin osa päivästä on varattu omille seikkailuille tässä ihastuttavassa pikkukaupungissa. Saat itse päättää, mihin päiväsi käytät. Käveleskely kaupungilla on hyvä vaihtoehto, sillä nähtävää on paljon. Matkanjohtaja jakaa mielellään vinkkejä ja ehdotuksia siitä, mitä kaikkea voi tehdä ja nähdä.

Illalla kokoonnumme yhteen illalliselle, jonka yhteydessä pääsemme osallistumaan laosilaisille tärkeään Baci-seremoniaan. Baci-seremonian tavoitteena on palauttaa kadoksiin joutuneet sielut takaisin ja yhdistää ne jälleen kehoon. Laosilaisen uskomuksen mukaan sielu voi ajan kuluessa häiriintyä tai eksyä. Syynä voivat olla häiriöt tai elämän isot tapahtumat, kuten syntymä, sairastuminen, matka tai naimisiinmeno. Palauttamalla sielut seremonia varmistaa, että vastaanottaja on täydellinen ja tasapainossa.

Ennen seremoniaa yksi vanhimmista valmistelee erilaisia uhrilahjoja riisiviinistä, hedelmistä, kukista jne. Seremoniatilassa on yleensä ”alttari”, pyramidin muotoinen rakennelma nimeltä Pha Khuan, joka on tehty banaaninlehdistä ja kukkasista. Seremonian aikana resitoidaan rituaalisia säkeitä, ja vanhin sitoo valkoisen nauhan osallistujien ranteeseen. Nauha on siunaus, jonka uskotaan sitovan sielun kehoon ja tuovan onnea ja vaurautta. Nauhaa kehotetaan pitämään ranteessa kolmen päivän ajan.

Baci-seremonia järjestetään tärkeän tapahtuman tai juhlan liepeillä, kuten ennen häitä, lapsen syntymän jälkeen, laosilaisen uudenvuoden aikaan tai ennen pitkää matkaa. Seremonian jälkeen teemme, kuten laosilaiset useimmiten tekevät: syömme hyvän aterian yhdessä. Kylläisinä ja siunattuina palaamme bussilla takaisin hotellille.

Yöpyminen Luang Prabangissa.

Tänään alkaa kaksipäiväinen matkamme pitkin Mekongjokea. Nousemme omaan jokiveneeseemme, joka on tukikohtamme seuraavien päivien ajan. Veneessä on puupöydät, tyynyillä pehmustetut istuimet ja wc. Perinteinen vene tekee risteilystä pikemminkin autenttisen kuin ylellisen elämyksen.

Päivän etapilla näemme jyrkkiä kallioseinämiä ja tiuhaa viidakkoa. Aika lähellä Luang Prabangia pysähdymme katsomaan Pak Ou -luolia. Täältä löytyy joitakin Laosin tärkeimmistä kulttuuriaarteista tuhansien vanhojen, kaikkialta maasta vuosisatojen aikana kerättyjen Buddha-patsaiden muodossa. Suurimmat patsaat ovat ihmisen kokoisia, pienimmät vain parin sentin korkuisia. Kuljeskelu uskomattoman monien Buddha-patsaiden keskellä on kiehtova kokemus. Luolissa käyvät myös paikalliset pyhiinvaeltajat.

Rento veneajelu jatkuu. Päivän päätteeksi saavumme pieneen Pak Bengin kylään, joka on idyllinen paikka joen rannalla. Kylän sijainti vilkkaan Luang Prabangin ja Thaimaan rajan keskivälissä tekee siitä monien matkailijoiden pysähdyspaikan.

Yövymme yksinkertaisessa hotellissa ja saamme tilaisuuden kokea elämää, jollaista valtaosa Laosin asukkaista elää.

HUOMIO! Jokiveneen kyydissä voi olla aamuisin viileää, joten vedä päälle tai varaa käden ulottuville lämmin neule tai fleece.

Yöpyminen Pak Bengissä.

Soljumme rauhallisesti läpi rehevien maisemien ja käymme matkan varrella kylissä, joita asuttavat paikalliset vuoristoheimot. Päivän määränpää on Kultainen kolmio, jossa Thaimaan, Myanmarin ja Laosin rajat kohtaavat. Alue tunnettiin aiemmin Aasian oopiumituotannon keskuksena. Thaimaan puolella laiton oopiumiunikoiden kasvatus on nykyään suurelta osin lopetettu. Mekongjokea pitkin maasta toiseen kulkevat tätä nykyä enimmäkseen matkamuistot, käsityöt ja viljelytuotteet.

Saavumme iltapäivällä perille Huay Xaihin, Laosin puoleiseen rajakaupunkiin. Nousemme veneestä ja hyvästelemme miehistön. Rajamuodollisuuksista selvittyämme siirrymme Thaimaan puolelle pitkin Ystävyyssiltaa. Bussi kuljettaa meidät sitten hotelliin Chiang Khongiin. Syömme yhteisen illallisen hotellissa. Sitten onkin aika vetäytyä yöpuulle.

Yöpyminen Chiang Khongissa.

Aloitamme päivän käymällä oopiumimuseossa, jossa saamme käsityksen tämän euforisen olon tuottavan ja kipua lievittävän maitiaisnesteen historiasta, tuotannosta ja merkityksestä alueelle. Jatkamme sitten maantietä pitkin kohti Chiang Raita ja syömme matkan varrella lounaan paikallisessa ravintolassa.

Lounaan jälkeen käymme valkoisessa satutemppelissä Wat Rong Khunissa, joka tunnetaan myös nimellä Valkoinen temppeli. Tämä moderni temppeli eroaa perinteisistä thaimaalaisista temppeleistä: temppelin väri on uskomattoman valkoinen ja sen koristelussa on käytetty peilimosaiikkia, mikä saa koko rakennelman kimaltamaan auringonvalossa. Temppelin on suunnitellut thaimaalainen taiteilija Chalermchai Kositpipat. Sen rakentaminen aloitettiin 1997. Temppeli symboloi puhtautta ja Buddhan viisautta, joka hehkuu voimakkaasti valoaan ihmissieluun.

Päärakennuksen ympärillä on useita pienempiä rakennuksia ja taideteoksia, näiden joukossa kultainen rakennus, joka edustaa maallista ja materiaalista ja muodostaa vastakohdan päärakennuksen puhtaudelle ja henkisyydelle. Wat Rong Khun ei ole vain pyhäkkö, vaan yhtä paljon taideteos, joka vetää puoleensa sekä pyhiinvaeltajia että matkailijoita kaikkialta maailmasta. Temppeli ei ole vielä valmis, sillä Kositpipatilla on suunnitelmia uusien osien lisäämiseksi.

Jatkamme bussilla Chiang Maihin, joka on samannimisen provinssin pääkaupunki. Vanhaa kaupunginosaa ympäröi vallihauta, ja useissa paikoissa on yhä jäänteitä vanhasta kaupunginmuurista.

Saavuttuamme perille Chiang Maihin ajamme hotellille. Ilta on omaa aikaa. Voit lähteä matkanjohtajan mukaan iltatorille, joka sijaitsee n. 20 min kävelymatkan päässä hotellilta. Siellä voi syödä jossakin monista ravintoloista, tehdä ostoksia tai nauttia kylmän oluen.

Yöpyminen Chiang Maissa.

Päivä on varattu omille seikkailuille. Voit rentoutua hotellilla, tutustua lähiympäristöön jalkaisin tai kysyä matkanjohtajalta vinkkiä mukavista aktiviteeteistä.

Lisämaksullinen retki:
Mikäli kaipaat lisää seikkailuja, lähde mukaan retkelle Doi Inthanonin kansallispuistoon.

Doi Inthanonin kansallispuisto tunnetaan myös ”Thaimaan kattona”, sillä puiston alueella sijaitsee maan korkein kohta, Doi Inthanon (2 565 m). Puisto on kuuluisa upeista maisemista sekä monipuolisesta eläimistöstä ja kasvillisuudesta.

Päästäksemme ylös vuorelle vaihdamme ison bussin pienempiin. Matkan varrella saamme nauttia vaikuttavista maisemista, joille ovat leimallisia rehevät metsät, vesiputoukset sekä vuoret ja laaksot. Ylhäällä vuorella käymme vaikuttavassa Wat Phra That Doi Suthepin temppelissä. Vaikka itse temppeli ja näkymät vuorelta ovat retken päämäärä, kiemurainen reitti vuorelle on jo elämys sinänsä.

Perille temppelille ei pääse autolla. Voit valita, kiipeätkö n. 300 porrasta vai säästätkö voimiasi ja nouset köysiradan kyytiin. Katselemme lähemmin kimaltelevaa temppeliä ja nautimme upeista maisemista yli Chiang Main.

Matkan varrella käymme lisäksi Wachirathanin vesiputouksella ja hurmaavassa Mae Klang Luangin kylässä.

Palaamme iltapäivän aikana takaisin Chiang Maihin ja hotellille. Loppupäivä on omaa aikaa. (Retken hintaan sisältyy lounas.)

Yöpyminen Chiang Maissa.

Ennen kuin poistumme Chiang Maista ja Pohjois-Thaimaasta, käymme katsomassa Chiang Main nähtävyyksiä.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on Wat Phra Singh, joka on yksi Chiang Main merkittävimpiä buddhalaisia temppeleitä. Temppeli perustettiin 1300-luvulla ja tunnetaan ainutlaatuisesta Lanna-arkkitehtuurista. Temppelissä on mm. kuuluisa Phra Buddha Sihing -patsas, joka symboloi kaupungin hengellistä perintöä ja joka on keskeinen rukousten kohde. Wat Phra Singh ei ole kuitenkaan ainoastaan paikka rukouksille. Sen kauneus ja historiallinen merkitys houkuttelevat puoleensa sekä paikallisia että matkailijoita.

Seuraava kohteemme on Wat Chedi Luang, toinen vaikuttava buddhalaistemppeli, joka on tunnettu mahtavasta chedistään (stupa), joka on rakennettu 1300-luvulla. Alun perin chedi oli kaupungin korkein rakennus ja toimi tärkeänä uskonnollisena keskuksena. Vaikka ajan hammas on puraissut temppeliä, laajat osat siitä todistavat sen menneestä kukoistuksesta.

Viimeinen pysähdyspaikka kierroksellamme on ihan toista maata. Vierailemme nimittäin Chiang Mai Women’s Correctional Institutessa, jossa naisvangit saavat koulutusta erilaisissa palvelualojen tehtävissä. Näin naiset saavat valmiuksia elämään vankilan jälkeen. Satavuotiaassa perinteisessä thaimaalaisessa talossa on museo, joka kertoo vangeista ja tarjolla olevista kuntoutusohjelmista. Meillä on lisäksi mahdollisuus jutella muutamien vankien kanssa ja kuulla heidän elämästään ja työskentelystään instituutissa.

Syömme lounaan paikallisessa ravintolassa ennen kuin kävelemme takaisin hotellille. Hotellilta bussi vie meidät Chiang Main lentokentälle, josta lennämme lyhyen matkan Bangkokiin.

Saavumme Bangkokiin myöhään iltapäivällä ja ajamme suoraan hotellille. Ilta on omaa aikaa Bangkokissa.

Jos tuliaisia tai matkamuistoja on vielä ostamatta, sen ehtii vielä hoitaa Bangkokissa. Päivä on omaa aikaa, kunnes on aika lähteä lentokentälle. Edessä on paluumatka Suomeen.