Uzbekistan
Maantiede
Uzbekistanin tasavalta sijaitsee Keski-Aasiassa, Kazakstanin ja Araljärven eteläpuolella ja Turkmenistanin ja Afganistanin pohjoispuolella. Uzbekistan on Keski-Aasian tiheimmin asutettu maa ja sen 28 miljoonaa asukasta muodostavat lähes puolet koko maanosan asukkaista. Suurin osa maan pinta-alasta on Kyzylkum-aavikkoa mutta kuivien hiekkadyyninen keskellä on myös vihreitä keitaita, joita kastellaan kastelujärjestelmillä. Keitailla laiduntaa laumoittain karakul-lampaita, joiden turkit ovat arvokkaita vientituotteita. Uzbekistanin itäosissa vuorien lomassa sijaitsee hedelmällinen Ferganan laakso, joka tuottaa muun muassa viiniä ja puuvillaa. Alueella kasvatetaan myös mulperipuita, joiden hedelmiä käytetään silkkitoukkien ravintona. Puuvilla ja silkki ovat maan suurimpia vientituotteita. Uzbekit pitävät näistä kuitenkin osan itse ja he valmistavat värikkäitä huopia ja vaatteita mitä mielikuvituksellisimmissa kuvioissa.
Ilmasto
Uzbekistanissa on subtrooppinen mannerilmasto, jossa lämpötilat vaihtelevat kesän 30 asteesta talven -5 asteeseen. Vuotuiset sademäärät ovat vähäisiä ja paikalliset turvautuvat pohjavesivarantoihin suurimman osan vuodesta. Suuret kastelujärjestelmät mahdollistavat esimerkiksi puuvillan viljelyn ja lampaille vehreät laitumet, mutta kastelujärjestelmät aiheuttavat myös vakavia ympäristöongelmia, kuten vesistöjen kutistumista. Araljärvi oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi, mutta se on vuosien saatossa supistunut huomattavasti ja on enää alle puolet alkuperäisestä koostaan.
Historia
Keski-Aasian historiassa Uzbekistan on aina ollut tärkeässä roolissa ja siellä on vuosien saatossa vieraillut monia merkittäviä henkilöitä, kuten Aleksanteri Suuri ja Tšingis-kaani. Turkkilaismongolialainen Timur Lenk aloitti valtavan dynastiansa rakentamisen juuri Uzbekistanista. Kiinasta Eurooppaan johtavalla silkkitiellä on luonnollisesti myös ollut suuri merkitys maan historiassa ja silkkitien ansiosta muun muassa Buharan ja Samarkandin kaupungeista tuli vauraita kauppa- ja kulttuurikeskuksia tien varrelle.
Nykypäivän uzbekkien esi-isät olivat nomadeja, jotka saapuivat maahan pohjoisesta 1500-luvulla. Uudet asukkaat jakoivat alueen pienempiin maa-alueisiin, niin kutsuttuihin khanaatteihin ja nykyisen Uzbekistanin alueen khanaatista tuli kaikkein mahtavin. Vasta Venäjän vallatessa suurimman osan Uzbekistanista 1800-luvulla tilanne muuttui ja maa menetti valtaa ja rikkauksia. Uzbekistanista tuli sittemmin osa Neuvostoliittoa ja venäläiset käyttivät ahkerasti maata sijoituspaikkana karkottamilleen ihmisille. Tämän vuoksi noin 20 prosentilla uzbekistanilaisista on juuret Venäjällä, Tšetšeniassa ja Koreassa.
Nykyinen Uzbekistan muodostui Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991. Valtio toimi alusta alkaen kuin diktatuuri, sillä presidentti Islam Karimov valittiin valtionpäämieheksi suurilla kannatusluvuilla kerta toisensa jälkeen. Karimov menehtyi syyskuussa 2016 ja toimi täten maansa hallitsijana 25 vuotta aina kuolemaansa asti. Uudeksi presidentiksi valittiin Shavkat Mirziyoyev joulukuussa 2016.
Uzbekistania on syytetty ihmisoikeuksien rikkomisesta mutta USA ja EU haluavat syytöksistä huolimatta säilyttää valtioon hyvät välit. Yksi syy tähän on suuret kaasuesiintymät, joista varsinkin EU on osoittanut olevansa kiinnostunut.
Matkustaminen
Suuret turistivirrat eivät vielä ole löytäneet Uzbekistania, jonka kiehtova historia, suuret aavikkoalueet ja arkkitehtoniset helmet tarjoavat paljon erilaista nähtävää ja koettavaa. Silkkitien vanhat karavaanikaupungit Samarkand, Buhara ja Khiva ovat hyvin säilyneen arkkitehtuurinsa ja mielenkiintoisen historiansa takia kiinnostavia kaupunkeja.
Samarkandin kaupunki henkii vielä silkkitien muinaista maailmaa ja täältä löytää runsaasti monumentteja Timur Lenkin vallan ajalta (1336–1405). Ulugh Behin, Shir-Dorin ja Tillja-Karin vanhat islamistiset koulut, joista käytetään myös arabiankielistä nimeä madrasa, ympäröivät upeaa Registan-aukiota, joka oli silkkitien kultavuosina Samarkandin sydän. Registanista tutut siniset ja hiekanruskeat sävyt jatkuvat Gur Emir –mausoleumissa, johon Timur Lenk ja kaksi hänen lapsenlapsistaan on haudattu. Vierailun arvoisia kohteita ovat myös Timur Lenkin kiinalaisen vaimon mukaan nimetty Bibi-Khanum –moskeija sekä Shah-i-Zindan nekropoli.
Keski-Aasian pyhin kaupunki Buhara on kestänyt hyvin ajan hammasta. Kalyanin moskeija, Arkin linnoitus sekä Ismail Samanin mausoleumi ovat Buharan mielenkiintoisimpia käyntikohteita. Khivan keidaskaupunki on säilynyt lähes koskemattomana ja täällä on tiheään historiallisia moskeijoita, palatseja ja madrasoja (islam-kouluja). Korkea Allah Kuli Khan –madrasa on hiekkakivestä ja värikkäistä laatoista tehdyn Kuhna Arkin linnoituksen ohella vaikuttava kohde. Khivan kaupungissa kannattaa tutustua myös upeasti koristeltuun Tashkaulin palatsiin.