Suomi
Luonto
Metsät ja järvet hallitsevat Suomen laajaa maisemaa. 75 % Suomen pinta-alasta on metsän peitossa, 10 % järviä ja jokia. Maisema on pääosin tasaista tai kumpuilevaa alankoa, jossa vallitsevat havu- ja koivumetsät. Kauimpana pohjoisessa on vuoria ja tundraa. Rannikolla on saaristo, jossa on monia pieniä saaria. Yleensä ei ole koskaan pitkä matka virkistävälle pulahdukselle johonkin maan noin 188 000 järvestä.
Syvissä suomalaisissa metsissä voit kohdata mm. karhuja, susia, ilveksiä, poroja, susia, ahmoja ja hirviä.
Historia
Suomen historia on jännittävä, dramaattinen ja vaihteleva. Vuonna 1154 Ruotsin kuningas Erik toi kristinuskon Suomeen, ja se merkitsi lähes 700 vuoden ruotsalaista hallintaa.
Vuonna 1809 Venäjän tsaari Aleksanteri I valtasi Suomen ja teki maasta autonomisen suuriruhtinaskunnan osaksi Venäjän imperiumia.
- joulukuuta 1917, heti Venäjän vallankumouksen jälkeen, Suomi kuitenkin julisti itsenäisyytensä, ja vuonna 1918 maa koki lyhyen mutta katkeran sisällissodan, joka tuli vaikuttamaan maahan seuraavina vuosina.
Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan kahdesti. Ensin talvisodassa 1939-40 ja jälleen jatkosodassa 1941-1944, joka päättyi siihen, että Suomi joutui luovuttamaan alueita Neuvostoliitolle ja maksamaan sodan korvauksia venäläisille aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Viimeinen sota päättyi Lapin sotaan 1944-45, jossa Suomi taisteli Saksaa vastaan.
Vuonna 1948 Suomi solmi sopimuksen Neuvostoliiton kanssa, joka asetti maalle tiukkoja velvoitteita sekä asetti ehtoja Suomen alueellisiin rajoihin. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi pystyi harjoittamaan itsenäisempää ulkopolitiikkaa, ja vuonna 1995 maasta tuli lopulta EU:n jäsen. Suomi liittyi myös Natoon huhtikuussa 2023 pitkän jäsenyyshakuprosessin jälkeen.
Helsinki
Pääkaupunki Helsinki asuttaa noin 700 000 asukasta ja on kiehtova sekoitus ruotsalaista, venäläistä ja suomalaista arkkitehtuuria ja kulttuuria, mikä heijastaa kaupungin historiaa ruotsalaisessa ja venäläisessä hallinnassa.
Yksi suosituimmista matkailukohteista on kiehtova Temppeliaukion kirkko. Se sijaitsee pienellä kalliokumpareella ja on louhittu kallioon. Pyöreän rakennuksen sisäseinät ovat raakapintaisia kalliota, ja katto on kuparinen ja pyöreä. Kallioseinät luovat erityisen hyvän akustiikan, ja kirkkoa käytetään usein konserteissa. Valo pääsee sisään ikkunoista, jotka sijaitsevat koko rakennuksen ympäri kallion ja kuparikaton välissä, joka on sijoitettu keskelle pyöreää kirkon tilaa.
Kaupungissa on myös upeita jugend-tyylisiä rakennuksia. 1800-luvun lopulla suomalaiset omaksuivat jugend-tyylin ja tekivät siitä erityisen kansallisen ilmaisun suomalaisuudelle. Kansallisromantiikka kukoisti ja vakiintui erityiseksi suomalaiseksi versiona arkkitehtuurityylistä.
Sekä vanhat, arvokkaat rakennukset että nykyaikainen arkkitehtuuri, jota ovat luoneet suuret nykyarkkitehdit, pitävät sisällään lukuisia hienoja museoita ja näyttelyrakennuksia. Näistä esimerkiksi taidemuseo Kiasma, jonka on suunnitellut maailmanlaajuisesti tunnettu yhdysvaltalainen arkkitehti Stephen Holl.
Nykyään Helsinki laajenee moniin suuntiin. Vanhoista teollisuusalueista tulee päivittäin uusia, ja kuten kaikissa muissa suurkaupungeissa, näillä alueilla avautuu vaihtoehtoisia liikkeitä, designkauppoja, hyviä ravintoloita ja pienpanimoita, ja niille rakennetaan myös asuntoja nuorille ihmisille.
Muutama uudempi alue keskustan ulkopuolella ovat Kalasatama, entinen kalasatama-alue, ja Pasila messukeskuksen ympärillä, jotka ovat kehittyneet asuinalueiksi moderneine ostoskeskuksineen. Kannattaa myös tutustua vanhaan työläiskaupunginosaan Kallioon, joka nykyään on kaupungin boheemeiden ja taiteilijoiden asuinpaikka.