Valtaosa Kazakstanista on alavaa tasankoa, aavikkoa tai puoliaavikkoa, jota peittää ruoho ja hiekka. Ruohoaroilla on joukko matalia, makeavetisiä järviä, jotka houkuttelevat monia lintuja, kasveja ja eläimiä. Maan kaakkoisosassa kulkee maantieteellinen jakolinja, jonka toisella puolella sijaitsevat Keski-Aasian loputtomat arot ja toisella mahtavat lumipeitteiset vuoristot. Samalta seudulta löytyy myös Keski-Aasian vastine Grand Canyonille: Charyn Canyon, jolle tunnusomaisia ovat punaiset hiekkakivivuoret ja eroosion kuluttamat jokilaaksot. Vuoristossa kasvaa sille tyypillistä havumetsää, ja eläimistä vuoristossa viihtyvät mm. vuorikauris, murmeli ja himalajankorppikotka.
Kazakstan on maailman yhdeksänneksi suurin valtio. Sen luonnonvarat ovat valtavat. Niihin kuuluu mm. suuria öljy- ja kaasuesiintymiä, jotka ovat tehneet maasta varakkaan ja joilla on rahoitettu presidentin mahtavaa pääkaupunki Astanan rakennusprojektia keskellä aroa.
Kazakstan on ollut asutettu kivikaudelta lähtien. Siellä on elänyt paimentolaisia. Noin 1400-luvulta lähtien paimentolaisheimoille kehittyi yhteinen kieli, kulttuuri ja talouselämä. Ihmiset toimivat pääasiassa karjatalouden ja hevostenkasvatuksen parissa.
Mongolien hyökkäyksen uhka 1700-luvun alussa tarkoitti, että heimot pyysivät suojelusta Venäjän tsaarilta. Kazakstanilaiset ajattelivat liittouman olevan väliaikainen, mutta venäläiset olivat toista mieltä. He pitivät Kazakstania uutena alueenaan, ja vuonna 1868 Kazakstanista tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Neuvostoliiton perustamisen jälkeen muodostettiin Kazakstanin autonominen neuvostotasavalta. Vuonna 1936 siitä tuli Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta. Kommunistit ottivat vallan käsiinsä ja maatalous pakkokollektivisoitiin, minkä seurauksena maassa kärsittiin ennennäkemättömästä nälänhädästä. Neuvostoliitto pyrki 1950- ja 1960-luvuilla ottamaan valtaosan pohjoisista ruohikkoalueista viljelykäyttöön, ja monet venäläiset muuttivat Kazakstaniin viljelemään maata. Tämän seurauksena monet perinteisistä paimentolaisista menettivät toimeentulonsa ja nopeatempoisen maahanmuuton myötä enemmistö maan asukkaista oli pian venäläisiä. Kun Kazakstan itsenäistyi vuonna 1991, valtaosa venäläisistä palasi Venäjälle.
Muodollisesti Kazakstan on tällä hetkellä demokraattinen tasavalta. Vuodesta 1991 lähtien presidentti Nazarbajev ja hänen kommunistinen puolueensa ovat hallinneet maata. Presidentti laajensi valtaansa vuonna 2000, ja häntä voidaan nykyisin käytännössä pitää Kazakstanin elinikäisenä presidenttinä. Kazakstanissa sananvapautta ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan heikosti.
Suuret öljy- ja kaasulöydöt Kaspianmerellä ovat johtaneet nopeaan talouskasvuun. Silti maa kärsii köyhyydestä ja korkeasta työttömyydestä. Pääasiassa vain pieni ryhmä on hyötynyt yksityistämisestä ja talouskasvusta. Suuri osa väestöstä työskentelee maatalouden parissa kasvattaen lampaita, sikoja ja nautakarjaa sekä viljellen maissia ja puuvillaa.
Kazakstanin luonto on ainutlaatuinen: valtavia aavikoita ja ruohoaroja, upeita vuoristoja ja syviä laaksoja. Kun matkustaa Kazakstanissa, törmää suuriin vastakohtiin: aukeilta aroilta moderneihin suurkaupunkeihin.
Astana, uusi pääkaupunki, kohoaa vaikuttavana kuin keidas keskellä keskiaasialaista aroa. Kaupungissa riittää metallista ja lasista rakennettuja kiiltäviä, eksoottisia rakennuksia. Brittiläinen tähtiarkkitehti Norman Foster on suunnitellut kaupunkiin useita rakennuksia. Kansallismonumentti Bajterekin nimi merkitsee isoa poppelipuuta ja on 97 metriä korkea, tornimainen rakennus, jonka katolla on kultainen lasikuula. Monumentti symboloi Kazakstanin myyttistä Samruk-lintua, joka munii joka vuosi kultamunan – joka puolestaan symboloi aurinkoa – valtavaan elämänpuuhun. Monumentin on suunnitellut presidentti Nursultan Nazarbajev.
Almaty on Kazakstanin entinen pääkaupunki. Sen asukasluku on 1,2 miljoonaa ja se on maan suurin kaupunki. Toisin kuin Astanassa, Almatyssa näkee vanhoja, hienoja rakennuksia, ja vehreät puut reunustavat sen leveitä bulevardeja. Kaupunki sijaitsee Tienšan-vuoriston juurella. Altyn Emelin kansallispuisto on lähellä Almatya. Siellä voi tutustua mm. Besshatyr Kurganin hautapaikkaan, joka kertoo kadonneen kulttuurin suuruudesta ja tuhosta.
Kazakstan ulottuu Euroopan rajoilta Keski-Aasian läpi Kiinan rajalle saakka. Valtiolla, jonka virallinen nimi on Kazakstanin tasavalta, on rajanaapureina Venäjä, Kiina, Turkmenistan, Kirgisia ja Uzbekistan. Kazakstanille kuuluu myös kaistale Kaspianmeren rannikkoa. Kazakstanin luonto on vaikuttava aavikoineen ja vuoristoineen ja suurine kansallispuistoineen. Maassa odottavat myös mielenkiintoiset kulttuurielämykset sekä historialliset kaupungit ja muinaismuistot.