Argentiina
Matkat kohteeseen Argentiina
Argentiina ulottuu pohjoisen trooppisista sademetsistä laajojen tasankojen (espanjaksi pampas) yli etelän napaseudulle. Argentiinaan on muuttanut ihmisiä kaikkialta maailmasta ja luonto on vielä väestöäkin monimuotoisempi. Aconcagua on koko mantereen korkein vuori, Iguazún vesiputouksessa virtaa vettä enemmän kuin missään muussa ja "Tulen maassa" on lumihuippuisia vuoria, peilityyniä järviä sekä vuonoja. Argentiina on luontoa, tangoa, jalkapalloa ja mehukkaita pihvejä.
Väkiluku
45,7 milj.
Pääkaupunki
Buenos Aires
Kieli
Espanja
Argentiina
Argentiinan maantiede
Argentiina sijaitsee Etelä-Amerikan kaakkoisosassa ja on maanosan toiseksi suurin maa. Argentiinan rajanaapureita ovat Chile, Paraguay, Bolivia, Brasilia ja Uruguay. Rannikko avautuu eteläiseen Atlanttiin. Argentiinan maasto ja ilmasto on hyvin vaihtelevaa. Luonto voidaan jakaa neljään eri alueeseen: Andit Chilen rajalla, “Grand Chacon” suuri tasanko Bolivian rajalla, pampa etelämpänä ja Patagonian alue aivan maan eteläkärjessä. Andit halkovat koko läntisen Argentiinan 3 900 km:n matkalta ja muodostavat rajan Chilen kanssa. Täällä sijaitsee Etelä-Amerikan korkein vuori, Aconcagua-tulivuori, jonka huippu ulottuu lähes 7 000 metrin korkeuteen. Argentiinan puolella sijaitsevilla Andeilla on kaikkialla tulivuoria, jotka aiheuttavat usein voimakkaita maanjäristyksiä. Grand Chacon tasangolla on savanni- ja suokasvillisuutta.
Paraguayn ja Brasilian rajan Paraná- ja Uruguay-joet sekä niiden sivujoet ovat kaivaneet tasankoon syviä rotkoja ja muodostaneet suuria vesiputouksia. Niistä suurin on 70 metriä korkea Iguazú. Pampa-alue on tasaisista, puutonta aluetta, joka on oivaa laidunmaata Agrentiinan maankuululle lihakarjalle. Patagonia koostuu tasahuippuisista tasangoista, joita halkovat syvät kanjonit.
Argentiinan väestö
Suurin osa Argentiinan 46 miljoonasta asukkaasta on eurooppalaista alkuperää: espanjalaisia, italialaisia ja pohjois-eurooppalaisia. Pienenä vähemmistönä ovat mestitsit ja vielä pienempi osuus on alkuperäisväestöä. Suuret kaupungit maan koillisosan pampan tasangolla ovat tiheimmin asuttuja alueita. Pampa muuttui 1800-luvulla tiheästä pensaikosta aroalueeksi, joka on tänään yksi maailman suurimmista viljan, lihan ja viinin tuotantoalueista.
Argentiinan historia
Argentiina on katolinen maa. Espanjalaiset toivat katolilaisuuden mukanaan vuonna 1516. Ensimmäiset Argentiinaan saapuneet espanjalaiset löysivät noin 300 000 alkuperäiskansan jäsentä ja runsaasti hopeaa. Arvokas hopea (lat. argentum) antoi maalle nimensä ja espanjalaisille hyvän syyn perustaa siirtokunnan. Vastoin odotuksia alkuperäiskansan asukkaat eivät suostuneet halpatyövoimaksi gauchojen haciendoille. Kolonialismin ensimmäisten 200 vuoden aikana Argentiina oli merkityksetön provinssi Perun varakuninkaan alaisuudessa.
Argentiina itsenäistyi Espanjasta vuonna 1816. Pari vuosikymmentä sen jälkeen maan maatalous ja talous alkoivat kukoistaa, minkä seurauksena Argentiina nousi nopeasti maailman 10 rikkaimman maan joukkoon. Maan tunnetuin presidentti, tai pikemminkin diktaattori, oli Juan Perón. Hän oli työministerinä järjestänyt työläisliikkeen ja voittanut näin suuren kansan tuen. Perónista ja hänen vaimostaan Evasta tuli hyvin suosittuja, ja "Evitaa" palvottiin lähes pyhimyksenä hänen kuolemansa jälkeen. Lopulta sotilasjuntta syöksi Perónin vallasta ja se hallitsi Argentiinaa useaan otteeseen vuosien 1958 ja 1983 välillä. Erityisesti sotilashallinnon kauden loppupuolella tilanne kärjistyi, kun vastarinta tukahdutettiin väkivaltaisesti ja noin 30 000 ihmistä ilmoitettiin "kadonneeksi".
Matkustaminen Argentiinassa
Argentiinassa on paljon nähtävää sekä kulttuurin että luonnon saralla. Buenos Aires on kansainvälinen metropoli, jota nimitetään leikillisesti Etelä-Amerikan Pariisiksi leveiden bulevardien, suurten palatsien, kapeiden katujen, tyylikkäiden liikealueiden ja vihreiden puistojensa vuoksi. Viinikaupunki Mendoza on viehättävä, keskiajalta peräisin oleva kaupunki, jota ympäröivät hedelmätarhat, poppelikujat ja Andien majesteettiset vuorenhuiput.
Monet Argentiinan matkat suuntautuvat kuuluisalle Cataratas del Iguazún vesiputoukselle, joka on Argentiinan, Paraguayn ja Brasilian rajalla. Tässä vaikuttavassa vesiputouksessa virtaa vettä enemmän kuin missään muualla. Cataratas del Iguazú on leveydeltään reilun kolmen kilometrin pituinen ja sen vesi kuohuu Paranán tasangon basalttikivien yli. Putousten ympärillä on verkosto kävelyreittejä, joilla voi tutustua subtrooppiseen sademetsään. Alueella elää muun muassa tukaaneja, papukaijoja ja tapiireja.
Argentiinan eteläisimmän kärjen "Tulimaassa" avautuu aivan toisenlainen luonnonmaisema. Täällä sijaitsee Ushuaia, joka mainostaa itseään maailman eteläisimpänä kaupunkina. Sitä ympäröi eniten Pohjois-Norjaa muistuttava luonto: lumihuippuisia vuoria ja jyrkkiä rinteitä, jotka katoavat kylmään valtamereen. Ushuaiassa sijaitsee myös Tierra del Fuegon kansallispuisto, jossa on metsiä, lahtia, järviä, jokia, vuoria, jäätiköitä ja monipuolinen linnusto. Jos jäiset maisemat kiinnostavat enemmän, voi täältä jatkaa Antarktikselle asti. Sinne on vain päivän matka Argentiinan eteläkärjestä, ja monet risteilijät seilaavat jäiselle mantereelle Ushuaiasta.