Mongolia
Mongolian luonto
Laajat arot hallitsevat Mongoliaa. Pohjoisessa ja lännessä on vuoria, joista Khüiten (4 374 m) on korkein. Mongolia sijaitsee keskimäärin 1 580 m korkeudessa. Ruoho peittää vuorten seinämiä ja valtaosaa ylängöstä. Metsäisiä alueita on pohjoisessa. Mongoliassa on useita järviä, joista suurimmat ovat Hövsgöl Nuur ja Uvs Nuur. Etelässä sijaitsee Gobin autiomaa, joka peittää kolmanneksen koko maan pinta-alasta. Aavikolla elää yhä villejä kameleita.
Mongolian historia
Esihistoriallisista ajoista lähtien Mongoliaa ovat asuttaneet paimentolaiset. 1100-luvun lopussa heimopäällikkö Temüdzin yhdisti Mongolian heimot ja sai sen jälkeen nimen Tšingis-kaani, ”voittamaton hallitsija”. Suurilla ratsuhyökkäyksillään hän alisti valtaansa suuren osan Aasiaa ja Itä-Eurooppaa aina Puolaan saakka. Tšingis-kaanin kuoltua vuonna 1227 valtakunta jaettiin neljäksi kuningaskunnaksi. Vuonna 1368 kiinalainen Ming-dynastia otti kuningaskunnat haltuunsa, ja Mongolian valtakunta lakkasi olemasta. Kun keisarivalta Kiinassa kukistui, Mongolia julistautui itsenäiseksi vuonna 1911, mutta kahdeksan vuotta myöhemmin se oli jälleen lyhyen aikaa osa Kiinaa. Vuonna 1921 Mongolia pääsi jälleen vapaaksi, mutta pian sen jälkeen maahan tuli kommunistihallinto, jota kesti 1924–1990. Pääkaupunki Ulan Bator on nimetty samannimisen kommunistikapinallisen mukaan. Se merkitsee ”punaista sankaria”. Itäblokin hajottua vuonna 1990 kapitalismi otettiin käyttöön nopeasti ja Mongolia sai demokraattisen valtiojärjestelmän.
Matkustaminen Mongoliassa
Pääkaupungissa Ulan Batorissa on länsimaisen standardin mukaisia hotelleja, mutta maaseudulle suuntautuvilla retkillä voi majoittua paimentolaisten kanssa heidän perinteisissä teltoissaan, joita kutsutaan Mongoliassa nimellä ”ger”. Ne ovat puhtaita ja siistejä, mutta luonnollisesti vaatimattomia. Suosittelemme pakkaamaan mukaan lämpimiä vaatteita. Myös tuulitakki, vaelluskengät, aurinkolasit ja taskulamppu on hyvä olla mukana.